torstai 17. heinäkuuta 2008

Kasviretki Ruokolahdelle 6.7


Tuoksumatara

Matkalla Ruokolahdelle piipahdimme Punkaharjulla sijaitsevalle lähteelle etsimään vataa Malachium aquaticum. Epäselväksi jäi kasvoiko sitä lähteen läheisellä rantavyöhykkeellä, mutta pieniä vataa muistuttavia kasvinalkuja siellä kuitenkin oli.

Varsinaisen lähteen, joka ryöppysi kirkkaana ja elinvoimaisena, reunoilla kasvoi runsaana lehtotähtimöä Stellaria nemorum, joka Etelä-Savossa on harvinainen. Harmiksemme emme tunnistaneet lähteen ympäristössä runsaana ja möyheänä kasvavia sammalia, mutta tuoksumataraa Galum odoratum kukki suhteellisen runsaana siellä täällä rehevän saniaiskasvuston ja lehtotähtimöiden seassa.

Ruokolahdelle ajaessamme ihailimme tiepenkereiden kukkarunsautta. Kissankellot Campanula rotundifolia, päivänkakkarat Leucanthemum vulgare, paikoittain runsaat häränsilmät Hypochoeris maculata, harakankellot Campanula patula ja monet sarjakukkaiset kasvit koristelivat tienreunukset silmiemme iloksi. Harmiksemme myös komealupiini Lupinus polyphyllus oli vallannut hiljaisen kantatien pientareita ja usein juuri asuintalojen pihapiirien kohdilta.

Ruokolahdelle saavuttuamme ajelimme hienon harjualueen läpi, josta avautui aina silloin tällöin näkymiä vanhaan maalaismaisemaan: idyllisiä peltoaukeita rakennuksineen ja vanhoine pihapiireineen. Tienreunuksilla oli tyypillistä harjulajistoa kuten kissankäpälää Antennaria dioica, ketoneilikkaa Dianthus deltoides ja kangasajuruohoa Thymus serpyllum. Pysäytimme auton ja jatkoimme jalan harjualueen laelle. Aikamme kuljettuamme löysimme kohteen, jonka vuoksi olimme tulleetkin: hietaneilikka Dianthus arenarius. Etelä-Savosta tunnetaan vain muutama hietaneilikan kasvupaikka ja kasvi on rauhoitettu koko maassa.

Paikalla oli myös paikoitellen runsaita kangasvuokon Anemone vernalis kasvustoja laikkuina siellä ja täällä. Nyt heinäkuun alussa ne oli helppo tunnistaa jo kaukaa muun kasvuston yli kohoavista haivenpalleroistaan.

Paikka oli kaiken kaikkiaan viarailemisen arvoinen, vaikka lajimäärä harjualueilla ei yleensä päätä huimaa. Komeat maisemat, mukava retkisää ja innokkaat kanssaihmiset tekevät retkistä kuin retkistä mukavia hengähdystaukoja muuhun kiireeseen.

Ei kommentteja: